Huh, Huh. Oli kylla sellainen matka thaimaasta rajanyli cambodiaan ja siita Sihanoukvilleen ,et se on pakko raportoida.

Matka alkoi aamulla mukavasti, kun kommittiin meidan ihanaisesta majasta koh chang rannalta ja koroteltiin tuttu, mutta hyvin kiemurteleva ja makinen tie lauttasatamaan. Markon kanssa otettiin mukavat paikat lautan ylakannelta ja odotettiin rauhaisaa tunnin matkaa merella....vaarin!!! Viereiselle penkille asettui paikallinen perhe ystavineen ja meidat huomattuaan ilossa ei ollut rajaa...koko perhe oli kuvattava yksitellen ja yhdessa meidan kanssa...on aina hammentavaa joutua esiintymaan kuin sirkusapina ja poseerata monissa kokoonpanoissa, eihan mekaan suomessa juosta ulkomaalaisten luokse ja hihitellen haluta potrettia heidan kanssa...omituista, mutta oli kylla varsin mukavaa. Ilakointi ei loppunut tahan yhteen kokoonpanoon vaan selvisi, etta perhe kuului reilun 50 hengen virkistysseurueeseen ja samassa matkanjohtaja rupesi kailottamaan megafoniin ja kehoittamaan juomaan olutta ja tietenkin oli mainittava meidat valkonaamat ja paadyttiin koko seurueen valokeilaan. Eli tuloksena oli,etta aamu yhdeksalta juotiin olutta ja yritin kieltaytya viskista ja hymyilin noin sadassa valokuvassa. Oli hauskaa katsoa ymparille lautan kannella ja huomata, etta aijemmin ymparillamme olleet tyhjat paikat olivat tayttyneet ja lautta oli melkein kallellaan, kun kaikki paikalliset olivat pakkautuneet mahdollisimman lahelle meita.

Lautalta matka jatkuin Tratin keskustaan, jossa oli tarkoitus ottaa selvaa miten paastaisiin cambodiaan ja yopya...suunnitelmat muuttuivat taas kerran kun tarjottiin kyytia thaimaan ja cambodian rajalle 300bht per paa(6e). Paatettiin lahtea matkaan ja miettia rajalla seuraavaa siirtoa.1.5h matka olikin hyvin mukava...paadyttiin kahdestaan avolava-auton taakse ja potkoteltiin unen ja valveen rajamailla koko matka rajalle.

Rajan ylitys sujuin mainiosti, sitten oltiinkin cambodiassa, maassa josta emme tienneet mitaan ja kasitellen thaimaan ja cambodian valuuttaa, seka dollareita tietamatta mika on kurssi ja miten paljon perus asiat maksavat. Pohdinnan ja tinkimisen jalkeen mopotaksi kyyditsi meidat bussiasemalle, missa noin 20 miesta hyokkasi tarjoamaan kyytia erinaisiin paikkoihin. Ajatuksena oli yopya rajakaupungissa Koh Kongissa, koska ainut bussi paamaaraan Sihanoukvilleen n.200km paahan lahtisi aamulla. Suunnitelmat muuttuivat taas kerran, kun sinnikas kaupustelija sai meidat autoon ja matkaan 20dollaria per hlo. Pahkailtiin, etta yopyminen, kyydit ja syominen soisi budjetista viela enemman, joten suostuttiin kalliiseen kyytiin. Kaikki vaikutti hyvalta ja perille paastiin, mutta matkassa oli jotain hulluja piirteita. Henkiloautoon meidan lisaksi tuli mies, nainen ja heidan housuton poika. Meidan istuessa takapenkilla koko kolmihenkinen perhe ajatteli ensin ahtautua etupenkille...?????ha?sujuvasti tarjottiin sitten takapenkille paikka aidille ja lapselle ja hyvin mahduttiin. Kuski oli jo tuolloin valayttanyt temperamenttiaan ja sananvaihto perheen kanssa ei kuulostanut kovinkaan suopealta...ken tietaa. Kyski ajoi hyvin lujaa ja mina kauhuissani takapenkin keskipaikalla katsoin menoa, minka uskalsin. Tie oli hyvin kapea ja mutkainen ja vahan valia tiella oli puita ja todella kookkaita kuoppia, mutta kuski hidastamatta kiemisrteli menemaan ja samalla autossa soi todella kovalla vihainen rap musiikki. Hulluinta oli kovien sadekuurojen aikainen ajo kun nakyvyys minun mielesta oli 0, kuski hidastamatta ohitti kaikki edessa olevat ja kerkesi viela vihaisesti mulkaista sivulleen. Jossain vaiheessa ruvettiin hidastelemaan huudeltiin jotain samaan suuntaan meneviin autoihin...oletettiin bensan olevan lopussa, mutta sopivan auton loydyttya perhe hyppasi ulos autosta ja jatkoi matkaa toisella...todellista kimppakyytia. Me jatkoimme matkaa vihaisen kuskin kanssa, joka nappiapainamalla loihti autoon screenin ja rupesi laulamaan karaokea samalla ajaen kuin hullu. Karaoke levyn tai minkahyvansa asian loputtua kuski veivasi ikkunan auki ja viskasi tarpeettoman esineen ulos ikkunasta. Sihanoukvilleen saavuttua olo oli typertynyt ja uusien kaupustlijoiden saartaessa meidat huomasin onneksemme turisti infon minne paasimme piiloon ja saatiin mahtavat vinkint puoliksi suomalaiselta, joka aikoinaan lomalla ollessaan vain paatti jaada pidemmaksi aikaa.